Moalkás máilbmi

Go olmmoš eallá máŋggagielalaš birrasis, gal čuožžilit hearvás dadjanvuogit. Nubbi giella báidná nuppi giela, dat gal lea oahpes ášši. Sámegielas leat norvagismat, ja daidda goit leat giellaberošteaddjit fubmesat. Muhto hearvái hal gal lea sutnje nai gii gullá movt sámegiella báidná dárogiela. Dás bohtet muhtin ovdamearkkat:

Oahpes ášši, ja muđui ge "dohkkehuvvon" gillii lea dat ahte davvinorgalaččat sámegiela málle mielde ráhkadit jearaldagaid. Dan dahket vel sii nai geat eai máhte sámegiela! Dát dáhpáhuvvá dalle go muhtin jearransánit leat jearaldagas. "Kor du bor?" dan sadjái go "Hvor bor du?" , nu go lullinorgalaččat jerret.  "Ka du har der?" dan sadjái go "Hva har du der?"

Muhtin eará ášši mii ii soaitte nu dihtosis ollugiid gaskkas, lea ahte kasus báidná dárogielpreposišuvdnageavaheami. Sámegillii han mii lohkat ahte "Mun bijan niibbi diehko." Dárogillii mii dadjalit. "Jeg legger kniven dit" dego áibbas lunddolažžan livčči ahte nie dat lea. Muhto dárogielagat dajaše baicca "Jeg legger kniven der." 

Eará mii ii vissa gullo go sámegielagiid gaskkas lea diet: "Nå ka du?" 

Áibbas lunddolaš, amma?

Lea dušše dat ahte dárogielas álo gáibiduvvo vearba cealkagis, vel dalle nai go sámegielas dohkkehuvvo guođđit vearbba.

Dáiddát fuobmát eambbo ovdamearkkaid?

Muhtomin váillahan sániid - vaikko sánit vaikko man eatnat

Lea imaš movt juoga mii orru nu álki oaidnit fáhkkestaga orru nu váttis. Lean bargame guorahallat guovtti sámegiela terminologiija.  Dan oktavuođas lean dál vaikko man guhká (na iežan mielas goit) guorahallan sátnegirjjiid ja lohkan movt sii buktet ovdan giela. Sátnegirjjiin čilgejit hui vuohkkasit MOTTIIN sániin dan mii dihto sátni lea nuppi gillii.

Juo diesa roahkkasin. Mii lea "kildespråk" (eŋg. "source language") ja mii  "målspråk" (eŋg."target language") davvisámegillii? Jus it dál oro ipmirdeame mas lea sáhka, de lea dat giella mas jorgaluvvo, dat kildespråk. Målspråk fas dat giella masa jorgaluvvo. Juo, sáhtášii gal lohkat giella masa jorgaluvvo, ja giella mas jorgaluvvo, muhto dat lea oalle guhkki mu jurdagiid mielas. Dál lean áráhallan atnit dárogielsániid iežan oaivvis go dieid birra smiehtan. Ja dasa mun in liiko.

Lean gal smiehttan ahte dat kildespråk heivešii leat vuolggagiella. Muhto mii livččii dat målspråk? Ja dohkke go diet vuolggagiella dien oktavuhtii? Vai lea go muhtin juo ovdalaččas ráhkadan vuogas tearpmaid dieidda? Jus don gii dán logat, sáhtášit munnje dan muitalit, de čále juo munnje kommeantta vai mun nai beasan diehtit.

Muhto diet guokte sáni leat dušše unna smiehttamusažat dan ektui mii eanas ruohkaha oaivvi.
Lea oainnat boahtán dan muddui ahte mun juogaládje systemáhtalaččat čorgen iežan dieđuid. Iežan oaivvi mielde dasto ferten juogalágan sátnelisttu ráhkadit. Ja áiggošin garvit goalmmát giela seaguheamis dohko, namalassii dárogiela.

Iežan oaivvis oainnat govahalan hirbmat vuogas sátnelisttu mas sáhtán guovtteguvlui ohcat sániid doahpagiid mielde, muhto dál veahá eahpidan movt mun dakkára ges huksen. Dát vahkkoloahppa vissa manná dál dien geahččaladdat.
Dieđán ahte diet lea eambbo teknologalaš hástalus go gielalaš hástalus, muhto nu movt juo lea ge go galgá čállit: Visot eará barggut leat mihá deháleappot ja suohttaseappot go dat maid don galggašit bargat.

Lea go dus leamaš geasseluopmu vai geasselohpi?

Dál vissa nohkagođii geassi, vaikko dálkki dáfus ii leat nu hirbmat geassedovdu gal leamaš ollugiin geat orrot davvi-Norggas. Muhto ii hal dušše báhkka dahje fiertu daga geasi.
Go máŋga vahkku leat golgan duovdagiin ja guovlluin gos in dávjá šatta mannat, na earret geasseorohagas, vaikko doppe nai leat finadan báikkiin gos in leat ovdal leamaš, de ii leat gal sániid birra šaddan jurddahit nu dárkilit ahte sáhttá maidege čállit daid birra.

Jurdagii bođii dušše ahte muhtimat gohčodit geasseluopmun ja earát fas geasselohpin daid vahkkuid go eai dárbbat leat skuvllas dahje barggus. Erenoamážit sii geat leat ruoŧabeallái gullevaččat gohčodit geasselohpin. Orru ahte ruoŧagiela sommarlov, lea váikkuhan ahte sámegillii lea jorgaluvvon geasselohpi. Norgga bealde fas ii báljo gullo diet sátni, ja muhtimiidda orru beanta amas sátni. Geasseluopmu orru gártan oahppáseabbun Norgga bealde ja várra suomabealde nai. Dát sátni fas orru boahtime suomagielsánis loma. Dat luopmu maid Konrad Nielsen čilge (sv luobmo) ii oro gullame njuolga seamma áššái. KN mielde dat galgá leat báiki gokko lea buorre sadji, viiddis. Soaittášii metaforan heivet.

Nuppe dáfus fas lea mis virgelohpi, dalle go leat luvvejuvvon dábálaš virggis. Dalle gal luopmu ii heive. Muhto lehkos dal.
Geasseluopmu dahje geasselohpi lea goit jalla buorre dalle go lea. Buorre vel jus fierttut deivet dalle go asttašii olgun bargat, muhto gal daid haga nai ferte dohkket.