Dál vissa nohkagođii geassi, vaikko dálkki dáfus ii leat nu hirbmat geassedovdu gal leamaš ollugiin geat orrot davvi-Norggas. Muhto ii hal dušše báhkka dahje fiertu daga geasi.
Go máŋga vahkku leat golgan duovdagiin ja guovlluin gos in dávjá šatta mannat, na earret geasseorohagas, vaikko doppe nai leat finadan báikkiin gos in leat ovdal leamaš, de ii leat gal sániid birra šaddan jurddahit nu dárkilit ahte sáhttá maidege čállit daid birra.
Jurdagii bođii dušše ahte muhtimat gohčodit geasseluopmun ja earát fas geasselohpin daid vahkkuid go eai dárbbat leat skuvllas dahje barggus. Erenoamážit sii geat leat ruoŧabeallái gullevaččat gohčodit geasselohpin. Orru ahte ruoŧagiela sommarlov, lea váikkuhan ahte sámegillii lea jorgaluvvon geasselohpi. Norgga bealde fas ii báljo gullo diet sátni, ja muhtimiidda orru beanta amas sátni. Geasseluopmu orru gártan oahppáseabbun Norgga bealde ja várra suomabealde nai. Dát sátni fas orru boahtime suomagielsánis loma. Dat luopmu maid Konrad Nielsen čilge (sv luobmo) ii oro gullame njuolga seamma áššái. KN mielde dat galgá leat báiki gokko lea buorre sadji, viiddis. Soaittášii metaforan heivet.
Nuppe dáfus fas lea mis virgelohpi, dalle go leat luvvejuvvon dábálaš virggis. Dalle gal luopmu ii heive. Muhto lehkos dal.
Geasseluopmu dahje geasselohpi lea goit jalla buorre dalle go lea. Buorre vel jus fierttut deivet dalle go asttašii olgun bargat, muhto gal daid haga nai ferte dohkket.
