Lea imaš movt juoga mii orru nu álki oaidnit fáhkkestaga orru nu váttis. Lean bargame guorahallat guovtti sámegiela terminologiija. Dan oktavuođas lean dál vaikko man guhká (na iežan mielas goit) guorahallan sátnegirjjiid ja lohkan movt sii buktet ovdan giela. Sátnegirjjiin čilgejit hui vuohkkasit MOTTIIN sániin dan mii dihto sátni lea nuppi gillii.
Juo diesa roahkkasin. Mii lea "kildespråk" (eŋg. "source language") ja mii "målspråk" (eŋg."target language") davvisámegillii? Jus it dál oro ipmirdeame mas lea sáhka, de lea dat giella mas jorgaluvvo, dat kildespråk. Målspråk fas dat giella masa jorgaluvvo. Juo, sáhtášii gal lohkat giella masa jorgaluvvo, ja giella mas jorgaluvvo, muhto dat lea oalle guhkki mu jurdagiid mielas. Dál lean áráhallan atnit dárogielsániid iežan oaivvis go dieid birra smiehtan. Ja dasa mun in liiko.
Lean gal smiehttan ahte dat kildespråk heivešii leat vuolggagiella. Muhto mii livččii dat målspråk? Ja dohkke go diet vuolggagiella dien oktavuhtii? Vai lea go muhtin juo ovdalaččas ráhkadan vuogas tearpmaid dieidda? Jus don gii dán logat, sáhtášit munnje dan muitalit, de čále juo munnje kommeantta vai mun nai beasan diehtit.
Muhto diet guokte sáni leat dušše unna smiehttamusažat dan ektui mii eanas ruohkaha oaivvi.
Lea oainnat boahtán dan muddui ahte mun juogaládje systemáhtalaččat čorgen iežan dieđuid. Iežan oaivvi mielde dasto ferten juogalágan sátnelisttu ráhkadit. Ja áiggošin garvit goalmmát giela seaguheamis dohko, namalassii dárogiela.
Iežan oaivvis oainnat govahalan hirbmat vuogas sátnelisttu mas sáhtán guovtteguvlui ohcat sániid doahpagiid mielde, muhto dál veahá eahpidan movt mun dakkára ges huksen. Dát vahkkoloahppa vissa manná dál dien geahččaladdat.
Dieđán ahte diet lea eambbo teknologalaš hástalus go gielalaš hástalus, muhto nu movt juo lea ge go galgá čállit: Visot eará barggut leat mihá deháleappot ja suohttaseappot go dat maid don galggašit bargat.
